Hyvän elämän käsikirjoitus, onko sellaista?

Elämän alkupuoliskolla meillä on kiire olla aikuisia, itsenäistyä, tiedostaa mitä elämässämme haluamme saada aikaan, opiskella hyvä ammatti ja löytää unelmiemme työpaikka. Tähän meitä varmasti myös kasvatuksessa ohjataan. Sitten alkaa halu omistaa kaikenlaista ja kerätä omaisuutta ja materiaalista tavaraa, jonka uskomme olevan tarpeellista. Perustamme perheen ja parisuhteen ja haluamme elää loppuelämämme onnellisena loppuun saakka. Näinhän se ”tavallinen tarina” menee eikö totta?

Mitä jos tarinani ei menekään tuolla tavoin? Vanhemmat ovat antaneet meille ehkä kaksi vaihtoehtoa, tulla maisteriksi tai lääkäriksi ja jos näin ei käy, olemme luusereita, niinkö? Jos emme saakaan uraamme nousuun ja joudumme tyytymään muihin ratkaisuihin, onko sekin merkki epäonnistuneesta elämästä tai huonoista päätöksistä? Jos emme avioidu tai halua lapsia, olemmeko outoja ja itsekkäitä tyyppejä? Entä oletko miettinyt miten yksikin näistä edellä kuvatuista ”länsimaisen elämäntyylin unelmista” näyttäytyy eri tavalla, kun katsot sitä naisena ja miten se eroaa katsoessasi sitä miehenä? Onko kulttuurissamme miehelle ja naiselle erilainen hyvän elämän käsikirjoitus?

Mietitään vielä tuota elämän alkupuoliskon ohjaavaa arkkityyppiä, jonka unelmana on rakentaa elämänsä sellaiseksi kuin itse haluaa. Jos kysyn ihmisiltä, miten he kuvaavat unelmiaan elämänsä alkupuoliskolla, ovat tarinat ja asiat, joita siellä vilahtelee jokseenkin samanlaisia. Ne noudattavat samoja ajatuksia oman unelmansa toteuttamisesta ulkoisessa maailmassa. Kuulen sieltä usein sanoituksia unelmien kumppanista, unelmien työstä jne.

Olemme nuorena vielä niin elinvoimaisia, että kuvittelemme voivamme elää pelkkää unelmaa, jonka itse määrittelemme. Ilmankos tulee niin paljon pettymyksiä matkalla. Petymme työpaikkoihimme tai kumppaneihimme ja ihmettelemme miksi asiat eivät mene kuten olimme huolella ja tietoisesti suunnitelleet. Lapsetkaan eivät tottele meitä, vaikka olemme tehneet parhaamme välttääksemme vanhempiemme virheet ja kasvattaaksemme jälkikasvustamme fiksuja ja viisaita.

Tämä kaikki kertoo minulle siitä, että olemme luoneet liian suuria odotuksia sille, miten elämämme kuuluisi mennä. Olemme omaksuneet liiankin hyvin kasvuympäristömme hyväntahtoiset ajatukset, toiveet ja opit, siitä mihin ja millaisiin asioihin ”hyvä elämä ja tulevaisuus” perustuvat.

Tunnistamme helposti myös sen sisäisen energian, johon nämä asiat liittyvät. Kutsun sitä tässä Matiksi. Kaikista meistä on ainakin joskus elämässämme pieni Matti löytynyt. Matti on kova tekemään töitä unelmansa eteen. Hän tietää mitä haluaa ja uskoo voivansa sen myös saavuttaa. Hän opiskelee, on tuottava, tehokas, päämäärätietoinen ja kunnianhimoinen. Hän mielellään kilpailee siitä, että saa aikaan enemmän kuin sisarukset, naapurit ja työkaverit. Sen kaiken voimalla, hän uskoo jonain päivänä päätyvänsä esimieheksi ja hyväksi perheen isäksi, josta myös vanhemmat ovat ylpeitä. Hänellä on hyvä koulutus ja hän etsii aina elämänsä seuraavaa menestystä työstä. Hän on länsimaisen työelämän unelma, ihminen, joka haluaa saada aikaan ja saavuttaa mitä muut häneltä odottavat. Hän ei kovinkaan vahvasti kyseenalaista todellisuuttaan ja elämää ylipäätään, koska se palvelee hänen henkilökohtaisia tarpeitaan ja taloudellista etuaan. Miksi sellaiselle mitään pitäisi tehdä? Sehän on se kaava, miten länsimaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa eletään ja pärjätään, eikö totta? Edellisen kaltaisen itsestään selvän elämän Matti kuvittelee olevan elämän täyttymys ja tarkoitus ja lähtökohtainen unelma kaikilla muillakin tai ainakin kaikilla ”normaaleilla” ihmisillä sen tulisi olla sitä.

Keski-ikään tultuaan Matti kuitenkin alkaa huomaamaan, että ei kaikki ehkä olekaan mennyt ihan suunnitellusti ja nyt alkaa avioliittokin rakoilemaan. Vanhempien hyväksymä puoliso osoittautuukin petolliseksi ihmiseksi, joka lähteekin etsimään uutta elämää muualta eikä hieno talo, perhe ja tavallinen elämä enää kiinnostakaan häntä. Mattia kauhistuttaa ajatuskin omasta unelmastaan luopumisesta ja siitä, että pitäisi erota. Mitä kaikki tututkin sanovat sitten, onhan hänellä ollut muiden kadehtima elämä, joka sisältää kaiken sen mistä pieni ihminen saattoi unelmoida. Matti takertuu tilanteeseen ja turvallisuushakuisena ihmisenä pyrkii varmistamaan, ettei ainakaan tappiolle jää erossa ja ettei kenenkään muun tarvitse tietää tilanteesta. Matin käsitys täydellisestä elämästä on tullut tiensä päähän.

Kaikki tunnemme myös Matin vaimon Päivin. Päivi on Matin vastakohta. Eipä ihmekään, ettei Matti hänen lähtöään ymmärtänyt. He ovat kuin yö ja päivä ja monesti tuovat toisensa huonot puolet esiin. 20 vuoden yhteisen elämän jälkeen, Päivi haluaa elää omaa elämänsä. Hän kokee, ettei se ole Matin kanssa mahdollista, koska Matti on jumiutunut paikalleen, omistamiseen, ahneuteen, liikkumattomuuteen, jopa taloonsa. Hän ei halua muuttaa, koska ei halua vaihtaa hyvää työpaikkaansa pois. Se kaikki tuhoaa elämästä varmuuden ja turvallisuuden. Päivin maalaama uusi tulevaisuus näyttää Matin mielestä epäilyttävältä ja epävarmalta ja häntä pelottaa, ettei voisi koskaan saavuttaa mitään vastaavaa muualla. Mattia ottaa päähän, miten paljon vaivaa hän on nähnyt heidän yhteisen elämänsä ja hyvinvointinsa eteen ja hänestä Päivi on typerä, epärealistinen ja vastuuntunnoton jättäessään sen kaiken. Hän syyttää Päiviä heidän molempien elämän tuhoamisesta.  Mikä ihme tuohon naiseen on tullut? Miksi hän ei voi vaan olla tyytyväinen?

Mitä me Päivistä voimme ymmärtää? Millainen energia ja arkkityyppi hänessä vallitsee? Päivi haluaa elää, kasvaa, kehittyä ja mennä eteenpäin uuteen suuntaan. Päiville elämä on luontaista muutosta ja hän pystyy sietämään myös sen epävarmuuden. Hän pystyy luopumaan asioista, jotka eivät ole hänelle enää tärkeitä. Joskus se voi tarkoittaa myös hyvistä asioista kuten puolisosta ja yhteisestä elämästä luopumista, jos yhteinen elämä ei enää anna tilaa hänen kasvulleen ihmisenä. Toisin sanoen, jos hän ei koe Matin pystyvän tukemana sitä. Tällöin kumpikaan ei saa suhteesta sitä mitä eniten haluaa. Miksi olla yhdessä? Toisilla tarve muutokseen on luontainen ja sisäsyntyinen. Se voi tarkoittaa sitä, että Päivi on kasvanut ulos Matin ja hänen vanhasta unelmasta.

Hänessä on luovaa muutosta, rohkeutta, innovatiivisuutta, mutta toisaalta hän tuntee itsensä usein myös ulkopuoliseksi, epävarmaksi tai turhautuneeksi silloin, kun ei tule kuulluksi tai ymmärretyksi. Päivissä on herännyt elämänjano ja halu kokea elämässään jotain lisää. Hänkin ehkä haluaa saada asioita aikaan työssään, mutta se ei ole niin rahariippuvaista eikä tittelistä tai hierarkiasta kiinni. Hänelle olisi tärkeää myös toimia omien arvojensa mukaan ilman, että joutuu luopumaan niistä saadakseen säilyttää työpaikkansa tai tullakseen hyväksytyksi puolisona. Yrittäjyys kiinnostaa häntä. Hänen mielestään Matti on jämähtänyt, vanhanaikaisiin ja perinteisiin ajatuksiinsa, eikä hän pysty joustamaan niissä nähdäkseen Päivin hyvän tarkoituksen. Päivi toivoisi, että he voisivat yhdessä kulkea eteenpäin ja suunnitella tulevaisuuttaan vapaammin ja omaehtoisemmin ilman turhia yleisesti hyväksyttyjä rajoitteita ja perinteisiä arvoja, joista poikkeaminen on Matin mielestä katastrofaalista.

Mikä auttaisi Mattia ja Päiviä?

Matti ja Päivi ovat arkkityyppisiä energioita, jotka heijastelevat meissä ihmisissä tapahtuvaa luontaista evolutiivista kasvua ja sen suuntaa. Kaikki miehet eivät tietenkään ole jämähtäneitä Matteja, eivätkä kaikki naiset rohkeita ja luovia Päivejä. Kyse on maskuliinisesta ja feminiinisestä energiasta ja siitä, että ne ovat universumin luovat evolutiiviset voimat, joiden välisestä jännitteestä kaikki kasvu ja muutos syntyy.

Matti ja Päivi löytyvät meistä jokaisesta ihmisestä ja niiden hyvä yhteispeli on nimeltään sisäinen dialogi. Matti ja Päivi ovat yksilön sisäinen ja ulkoinen maailma eli saman todellisuuden kääntöpuolet. Kummassakin on sekä hyvä että huono puolensa. Sekä Matti että Päivi voivat olla sekä elämää luovia että elämää tuhoavia energioita sen mukaan, miten ne meissä kaikissa ilmenevät ja miten itse suhtaudumme asioihin. Niissä on sekä valo että varjo sen mukaan, miten itse tulkitsemme ja kumpaan ehkä luontaisemmin enemmän samaistumme.

Kollektiiviset arkkityypit ovat samaistuttavia

Matti ja Päivi ovat usein hyvin samaistuttavia ja tunnistettavia sisäisessä kokemuksellisessa maailmassamme, koska ne perustuvat ihmisen kollektiivisen psyykeen tiedostamattomiin prosesseihin, energioihin. Samat arkkityypit löytyvät myös saduista, tarinoista ja elokuvista. Ne löytyvät jokaiselta työpaikalta hyvänä sopuna tai ristiriitatilanteina ja voimmepa tunnistaa näiden energioiden jännitteet myös kaikessa johtamisessa.

Kursseilleni osallistuneet ovat usein kuvanneet Mattia ”isänsä kaltaiseksi” tai ”oman aikansa tuotteeksi”. Nämä kuvaukset ovat osuvia monien muiden projektioiden lisäksi. Ne kaikki kertovat meille siitä, että meitä suomalaisuutta tuntevia länsimaalaisia ohjaa yhteinen kollektiivinen tietoisuus siitä, millaisten kulttuuristen arvojen joukossa olemme kaikki kasvaneet ja mikä meitä vieläkin ohjaa ainakin jossain määrin. Mieti huviksesi, miten tulkitsisit Matin ja Päivin tässä tarinassa, jos Matti olisi Päivi ja toisinpäin. Miten se muuttaisi käsitystäsi? Menisivätkö energiat sekaisin?

Päivin profiilin tulkinta ei olekaan yhtä selvä, mikä sekin selittyy kollektiivisen psyykeen ymmärryksen kautta. Päivi ei edusta kulttuurillemme tyypillistä ja ihanteellista naiskuvaa. Hän edustaa rohkeaa, vapaata naista, jolla on oma tahto. Matin reaktiot Päivin elämänmuutokseen kertovat asenteistamme. Emme ole tottuneet siihen, että nainen olisi näin itsenäinen, vaikka Suomessa yleisesti hyväksymmekin tällaisen. Entä sitten, kun se tulee omalle kohdalle?

Päivi on siis haastava ymmärtää, koska se edustaa heräävää uutta tietoisuutta, sitä paradigman muutosta ja hyppyä tuntemattomaan, jossa juuri nyt elämme. Ihmisen luontainen kehitysmatka kulkee äidistä irrottautumisen jälkeen pitkän maskuliinisen vaiheen läpi, mitä Matin profiili kuvaa ja kun se tulee keski-ikään, se törmää tehokkuuden ja hyvinvoinnin haasteisiin. Se on vaihe, jossa kasvun suunta kääntyy niin yksilöissä kuin organisaatioissakin sisäisen kasvun kautta kulkevaksi. Päivin profiili on esimerkki siitä.

Siitä huolimatta tunnistamme myös Päivin energian, koska se on meissä yhtä luontainen kuin Matinkin. Kurssilaisteni kuvaukset Päivin negatiivista puolista tulevat esiin mm. näin: ”uushenkisyystyyppi” tai hänellä on ”uniikki lumihiutalesyndrooma”. Jos olisit ollut työpajassani, tajuaisit mitä noilla tarkoitetaan. Osuvat kyllä hyvin.

Kasvu syntyy jännitteestä

Olemme niin yksilöinä kuin yhteisöinäkin tilanteessa, jossa hyppy tuntemattomaan on tarpeen. Jungilaisittain sanoisin, että tarvitaan kuolema ja uudestisyntyminen. Evoluutio menee koko ajan eteenpäin, halusimmepa tai emme ja monien yksilöiden ja yhteisöjenkin elämän haasteet, jumittuminen, hämmennys, ahdistus, masennus, kaikki kertovat siitä, että muutos on jo käynnissä. Se uudelleensyntyminen odottaa sitä, että me ihmiset valitsemme kohdata nämä haasteet menemällä niistä läpi.

Kasvumme ihmisinä asettuu siis Matin ja Päivin dialogin väliin, jännitteeseen, joka mahdollistaa kasvun tai tuhoaa sitä. Kasvumme kollektiivisesti on siis kulkemassa vuosisatojen maskuliinisten vaiheiden jälkeen feminiinisen energian hyödyntämistä kohti, minkä voimme tunnistaa kaikessa. Tähän liittyy myös organisaation itseohjautuvuuden kasvusuunta.

Vastuullisen kasvun ohjelmassani opit erottamaan asiat toisistaan, tiedostamaan Matin, Päivin ja muut kollektiiviset arkkityypit elämässämme ja miten ne vaikuttavat haasteidemme syntyyn sekä siihen uniikkiin tarkoitukseen, mikä meillä jokaisella on tässä maailmassa. Tutustumme itseemme ja kollektiiviseen tiedostamattomaan harjoitusten kautta. Harjoittelemme kasvamaan matkanjohtajiksi matkalle, jonka tarkoituksena ei ole maali tai tavoite.  Tästä kasvuprosessista voit lukea lisää myös 2020 ilmestyvästä kirjastani, jonka Basam Books kustantaa.

Tutustu vastuulliseen kasvuun Vantaan aikuisopistolla. Tulossa ilmaisia iltatilaisuuksia myös syksylle.

Kirjoittajasta:

Kirsi Mäkinen ravistelee tietoisuuttasi ja auttaa sinua oman ydintotuutesi löytämisessä. Hän on Vastuullisen ihmisyyden kasvuohjelmien kehittäjä ja hänen esikoiskirjansa samasta teemasta ilmestyy Basam Booksilta 2020. Kirsin kehittämät kasvuohjelmat vastuulliseen ihmisyyteen auttavat yksilöitä löytämään uudelleen yhteyden itseensä, suunnan ja kasvamaan kohti koko potentiaaliaan. Työyhteisöjen kasvuvalmennukset mahdollistavat uudenlaisen osaamisen ja kasvun tunnistamisen sekä muutoksen edistämisen kohti itseohjautuvampaa, ketterää toimintatapaa rekrytoinnin ja organisaation kehittämisen kautta.