Oletko viejä vai vietävissä?

Elämme aikaa, jossa ihmisten helppouden tarve on korostunut. Tämä on tietysti ymmärrettävää, koska kaikilla tuntuu olevan kiire ja enemmän tekemistä kuin käytettävissä olevaa aikaa. Silloin helposti tarpeiden keskiöön nousee halu löytää rauhaa, iloa ja onnellisuutta kaiken mieltä rasittavan tilalle. Tämän tarpeen on tunnistanut yksi jos toinenkin ihminen riippumatta siitä, millä alalla toimitaan ja tätä tarvetta palvelemaan on syntynyt myös runsaasti palveluita. Käsittelen kysymystä sen perusteella, osaammeko oikeasti valita aina sitä mikä tyydyttää tarpeemme pitkäjänteisesti vai olemmeko tunteidemme, tarpeidemme ja muiden tiedostamattomien puoltemme vietävänä. Onko helppo elämä yhtä kuin merkityksellinen elämä?

Helppouden tarvettamme palvelee mm. self-help -osasto. Monet julkisuudesta tutut henkilöt ovat kirjoittaneet omat self-help -kirjansa ja oman kokemuksensa kautta elämän totuuksia oppineiden palveluita löytää myös internetin kautta runsaasti. Kaikella tällä on oma kuluttajakuntansa. Valitettavasti monet heistä ovat ns. helppojen keinojen ja valmiiden vastausten etsijöitä, jotka odottavat jonkun omia uskomuksiaan tukevan auktoriteetin jakavan ns. testattuja keinoja tarkkaan määriteltyihin ongelmiin. Ihan hyvä idea ja näinhän digimarkkinoinnin aikakaudella valmentajia ja alansa asiantuntijoita opetetaan palveluita nettiin tuotteistamaan, koska yleisö googlettaa ongelmansa ja etsii vastauksia niihin. Tätä kautta on siis mahdollista löytää omiin tarpeisiin ns. ”täsmäpalveluita”, joiden tarjoajista ei ole pulaa. Kuulutko sinä näihin?

En väitä, että edellinen olisi huuhaa-palvelua. Joukossa on runsaasti asiantuntijoita ja alansa ammattilaisia, eikä oman kokemuksensa hyödyntämisestä ole mitään haittaa. Käytän itsekin vastaavaa asiakashankintakeinoa aina välillä – ja välillä myös ostan täsmäpalveluita, kun sopiva palvelu tulee vastaan. Ongelma on pikemminkin siinä, että meiltä puuttuu syvempi ymmärrys niistä tekijöistä, jotka vaikuttavat monien tällaisten tarpeidemme taustalla, joihin etsimme lyhytjänteistä ratkaisua ja joihin palveluvalikoima meitä selvästi kehottaa.

Meiltä puuttuu myös sitoutuminen syvemmän ymmärryksen kehittämiseen ja vetoamme helposti aikapulaan ja kiireeseen, kun perustelemme valintojamme itselle tai muille. Ne ovat kuitenkin vain selittelyä ja tekosyitä itsellemme, minkä vuoksi meidän ei tarvitse tehdä kunnon pohjatyötä löytääksemme kestävämpiä keinoja tarpeidemme tyydyttämiseen. Jos todella ymmärtäisimme tarpeidemme taustalla olevia tekijöitä, voisimme ratkaista paitsi nämä yksittäiset ongelmat, mutta samalla myös isompia, kokonaisvaltaisemmin elämäämme vaikuttavia haasteita, ja saada lisää kapasiteettiä kohdata myös tulevia ongelmia. Sen jälkeen ihmettelisimme, miten pieniin asioihin joskus apua etsimmekään, kun kuvittelimme, ettemme muka pysty ratkaisemaan kyseisiä asioita itse.

Maijan (kuvitteellinen henkilö) tarina

Olen ollut naimisissa 16 vuotta, rakastan kumppaniani tai luulen niin, muttei meillä ole enää mitään yhteistä. Meillä on lapsia ja se pitää meitä ehkä yhdessä. Olen ollut samassa työssä koko ikäni ja haluaisin jotain uutta, mutten tiedä mitä tai miten sen tekisin. Olen väsynyt, olen käynyt terapiassa ja lukenut kymmeniä kirjoja. Olen masentunut koska en jaksa enää. Haluaisin vain olla onnellinen ja palata normaaliin elämään.

Onnellisuuden tarve on osa ihmisen perustyytyväisyyttä. Siksi alamme oireilemaan aina, kun tiedostamme, että jokin muuttunut. Emme kuitenkaan usein ymmärrä, että elämän palauttaminen menneeseen tai edes ns. ”normaaliin” ei ole mahdollista tai edes tavoiteltavaa. Maijan kuvailemassa tilanteessa on jo käynnissä muutos kohti jotain uutta. Vanhaa on kuolemassa pois, koska hän kertoo olevansa väsynyt ja on kokeillut monia keinoja, jotka eivät ole auttaneet. Jotain uutta on myös syntymässä, koska hän etsii monin keinoin apua ja haluaa muutosta elämäänsä ainakin työn suhteen. Helppouden tarve liittyy Maijan tapauksessa hänen haluunsa olla onnellinen ja palauttaa normaalitila. Hän on kolunnut jo kasan ulkoisia keinoja ja käynyt terapiassa, mikä ei myöskään ilmeisesti ole auttanut. Olisikohan Maijankin tapauksessa kyse ihmiselle luontaisesta aikuisiän kasvuprosessin heräämisestä ja siitä, että hänessä nousee uusia tuntemattomia tarpeita, joiden tyydyttämiseen hänellä on ollut vielä toistaiseksi ”väärät lääkkeet”?

Oireemme eivät kerro siitä, että meissä olisi jotain vikaa. Epäonnistuneen terapiankin takana saattaa joskus olla se, että ihmistä yritetään palauttaa ns. normaaliin, siihen mikä on hänelle tuttua. Tällä toimenpiteellä ”deletoidaan” muutosta ja kasvua edistävä hämmennyksen tila, joka kuitenkin on ”draiveri” uudistumiseen.

Maijan kaltainen tilanne tulee tavallisesti eteen elämän toisen puoliskon uutena tarpeena eikä ihmisen sisäistä tarvetta palvella silloin masennuslääkkeillä eikä tilanteen ”normalisoinnilla”. Asiaa voidaan auttaa auttamalla ihminen tiedostamaan selvemmin mistä on kyse niissä sisäisissä tarpeissa, joita hänestä nousee. Kyseessä ei ole sairaus, vaikka nykykulttuurissamme onkin totuttu hoitamaan masennusta sairautena.

Uusi suunta löytyy tuntemattoman tutkimisen kautta

Olemme niin tottuneita etsimään vastauksia itsemme ulkopuolelta, valmentajilta, kirjoista, ystäviltä ja kursseilta, ettemme saa sisäiseen puoleemme yhteyttä helposti. Se vaatii pysähtymistä ja itseymmärryksen kehittämistä. Tavallisesti käymme kursseja ja luemme lisää saadaksemme vastauksia kysymykseen ”miten”. Siltikin asioiden käytäntöön vienti jää monella pelkäksi ajatukseksi. Konkreettiset teot sekä muutokset arjessa jäävät uupumaan.

Helppouden tarpeen kuunteleminen ei tuota kestäviä ratkaisuja. Silloin on tehtävä sielun sopimus ja sitouduttava kokonaisvaltaisesti elämänmittaiseen kasvuun ihmisenä. Tämä on myös omaa hiljaista työtä, johon ei koko ajan tarvita valmentajaa avuksi, mutta prosessin käynnistämisessä se voi olla erityisen tarpeellista. Ohessa on perusperiaatteita pitkäjänteisten muutosten aikaansaamiseen omassa elämässä. Ne vaativat sitoutumista, keskittymistä sekä kulttuurillemme tyypillisten oppimistapojen unohtamista ja uusien oppimista:

  • Sitoudu siihen mitä olet tekemässä, älä luovuta heti haasteiden tullessa vastaan.
  • Reflektoi kaikkia kokemuksiasi ja anna niille merkityksiä.
  • Ole rehellinen, elä todellisuudessa.
  • Muuta tietoisuuttasi. Kyseenalaista kaikki, ole avoin uudelle ja opettele sietämään jännitteitä ja hyväksymään ne sellaisena kuin ne ovat. Jännitteet synnyttävät tajuntamme ulkopuolelta löytyviä vastauksia, kun avaudumme tälle mahdollisuudelle.
  • Elä muutos todeksi. Ajattelun taso ei riitä, vaan muutos tulee viedä käytäntöön niin, että se muuttaa konkreettisesti arkeasi.

Maijan tilanne vaatii oireiden näkemistä mahdollisuutena kasvuun sekä niiden syvempää ymmärtämistä. Siinä edellinen omaehtoinen prosessi on avuksi. Lisäksi se ehkä vaatii myös sellaisen auttajan/valmentajan tai terapeutin avuksi, joka tiedostaa kasvunäkökulman ja näkee, miten monin tavoin saatamme vältellä tämän suunnan valitsemista.

Usein myös saatamme erehtyä luulemaan, että yksi muutos elämässämme voisi muuttaa kaiken muunkin. Toiset uskovat, että huonosta työstä pääsee eroon vaihtamalla. Joissain tilanteissa sekin voi auttaa. Työpaikan vaihto voi olla myös oire isommasta sisäisestä prosessista, joka henkilössä on käynnistynyt. Esimerkiksi minun henkilökohtaiseen ohjaukseeni tullaan usein uramuutosajatuksissa. Kun hieman keskustellaan, paljastuu taustalta usein Maijan kaltaisia tilanteita, joissa monta tärkeää elämänaluetta on yhtä aikaa liikkeessä. Olemme taipuvaisia tekemään helppoja, liian yksinkertaisia arvioita siitä, mikä voisi meitä auttaa: tilanteemme on paljon syvempi ja monimutkaisempi kuin miltä se aluksi näyttikään. Tästä syystä usein myös valitsemme ns. ”vääriä auttajia”, kun emme jaksa, osaa tai pysty tekemään syvällisempää pohjatyötä tai selvittämän kirkkaammin mitä oikeastaan olemme etsimässä. Tarvitsemme siis selkeyttä, joka syntyy vain kokonaisvaltaisen kasvun kautta.

Valmentajan vastuu

Valtaosa valmentajista tunnistaa helppouden tarpeen, kiireen ja ajanpuutteen ihmisten ongelmiksi. Sen sijaan, että he auttaisivat ihmisiä ottamaan nämä asiat kokonaisvaltaisemmin haltuun, he usein sortuvat käyttämään hyväksi tätä inhimillistä heikkoutta kuten niin monet muutkin ”myyntimiehet ja markkinoijat”. Ymmärrän hyvin, että liiketoiminta pyörii sen ympärillä, että autamme ratkaisemaan asiakkaan esiin nostamia ongelmia. Totta, heidän tiedossaan olevia ongelmia. Käänteentekevä oivallus onkin siinä, että pystymmekö valmentajina auttamaan asiakkaita tiedostamaan heidän todellisia ongelmiaan ja niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat heidän omien totuuksiensa taustalla, ja nostamaan heidän sisäisen kokemuksensa seuraavalle tietoisuuden tasolle.

Harva on halukas kohtaamaan todellista kokonaista itseään, hyvine ja huonoine puolineen, ja katsomaan asioita rehellisesti ja avoimesti, mitään kaihtamatta ennen kuin on pakko. Vetkuttelemme valmentajalle tai terapeutille menoa, koska luulemme, että meitä kohdellaan sairaina tai pidetään epäonnistuneina. Siksi on tärkeää tietää, että kasvu ja uudistuminen alkavat kriisistä ja muutoksesta. Kestäviin lopputuloksiin tähtäävä valmentaja auttaa sinua tiedostamaan omaa totuuttasi lisää. Hän kanssaelää kanssasi kriisiä ja kohtaa sinut kaikkine tunteinesi ja kokemuksinesi sen sijaan, että pyrkisi normalisoimaan sinut ja pysäyttämään käynnissä olevan kasvun ja muutoksen.

Haksahdatko helppouteen

Mitä oikeastaan voimme luvata asiakkaalle, kun käytämme hyväksi hänen helppouden tarvettaan? Tämä on vastuullisuuskysymys. Usein tähän kysymykseen jätetään todellisuudessa vastaamatta ja se naamioidaan copywriting -oppien mukaan laadittuun myyntitekstiin. Hyvällä myyntitekstillä houkutellaan asiakas mukaan riippumatta siitä, onko palvelusta oikeasti hänen tilanteessaan kestävää apua vai onnistuuko se vain kolahtamaan johonkin yksittäiseen tyydyttymättömään tarpeeseen.

Tällaisia hyviä iskukohtia ihmisessä ovat juuri kaikki ne vaikeimmat tarpeet, joita emme mielellämme kohtaa ja joissa meillä olisi juuri sitä kasvun tarvetta, josta olen tässä puhunut. Kuvittelemiemme ongelmien ydin on usein myös osa sen kestävää ratkaisua. Näitä kasvua odottavia kohtia, joihin on paljon täsmäapuja, meissä ovat mm. hyväksynnän ja kuulumisen tarve, ihailun tarve, laihtumisen tarve, rohkeuden ja uudistumisen tarve sekä pelot ja häpeän välttäminen ja kumppanin löytämisen halu.

En tarkoita, etteikö näihin tarpeisiin kohdennettuja palveluita voisi käyttää, mutta Maijan tilanteeseessa, jossa on monta asiaa liikkeessä yhtä aikaa, niillä ei luoda kestävää ratkaisua. Käy todennäköisemmin niin, että vaikka haluaisimme nopeasti tuloksiin, päädymmekin pidemmälle polulle siksi, ettemme ole tunnistaneet todellisia tarpeitamme ja niitä juurisyitä mistä ongelmat oikeasti meissä kertovat. Olemme siis helppouden kierteessä, josta irrottautumiseen auttaa syvällinen ihmisenä kasvaminen, yksilöityminen eli individuaatioprosessiin sitoutuminen. Tähän tähtää myös kasvuohjelma vastuulliseen ihmisyyteen, joka havainnollistaa luontaisen sisäisen prosessin inhimillisen kasvun taustalla.

Ole siis tietoinen valintoja tehdessäsi siitä, että haavasi tai varjosi, joita et ole vielä kohdannut, vaikuttavat valintoihisi asiassa kuin asiassa aina yksittäisistä arjen valinnoista elämänkumppanin, työn tai ammatin valintaan ja kaikkeen, mitä olet tekemässä. Ole siis erityisen tarkkana, unohda helpot temput ja tähtää kestäviin, kokonaisvaltaisiin ja kaikkea elämää tukeviin vaihtoehtoihin sen sijaan, että vain napostelisit self-help -vaihtoehtoja kuin karkkeja bussimatkalla.

Kun olet sitoutunut kasvuun, saattaa tämä auttaa alkuun kestävällä tavalla.

Kirjoittajasta:

Kirsi Mäkinen ravistelee tietoisuuttasi ja auttaa sinua oman ydintotuutesi löytämisessä. Hän on Vastuullisen ihmisyyden kasvuohjelmien kehittäjä ja uuden maailman transformaation edistäjä yksilöissä, ryhmissä ja yhteiskunnassa. Hänen kehittämät kasvuohjelmat vastuulliseen ihmisyyteen auttavat yksilöitä löytämään uudelleen yhteyden itseensä, suunnan ja kasvamaan kohti koko potentiaaliaan. Työyhteisöjen kasvuvalmennukset mahdollistavat uuden maailman osaamisen ja kasvun tunnistamisen sekä muutoksen edistämisen kohti itseohjautuvampaa, ketterää toimintatapaa rekrytoinnin ja organisaation kehittämisen kautta.