Tyytyväisyyden tasapainottelua joko-tai –ajattelusta sekä-että ajatteluun

Kollektiivinen joko-tai -ajattelu

Äkkiseltään voisi ajatella, että olemme jokainen oman länsimaisen koviin arvoihin perustuvan maailmankatsomuksemme uhreja, koska olemme kaikki kasvaneet samaan arvomaailmaan olemalla kulttuurimme ja kasvuympäristömme muokkaamia.

Emme ole voineet lapsina ottaa vastuuta siitä mitä opimme ja omaksumme, olemme siis tulleet aivopestyiksi samojen kulttuurisidonnaisten arvojen, normien, oppien ja haasteidenkin suhteen.  Emme ole kuitenkaan vailla omaa tahtoa ja valinnan mahdollisuutta.

Meihin ovat kasvaneet kiinni ajatukset siitä miten meidän kuuluu elää ja mikä on hyväksyttävää ja mikä kiellettyä. Tiedämme todella hyvin, mitä yhteiskunnassamme arvostetaan kuten taloudellista hyvinvointia, asemaa, työn tekemistä, korkeaa koulutusta, suomalaisia perinteitä, omaa kieltä ja itsenäisyyttä, ydinperhettä jne.

Mutta olemme myös oppineet mikä on meidän omassa perheessä tai perheyhteisössä hyvää ja mikä tuomittavaa, miten meidän odotetaan toimivan missäkin tutussa tilanteessa ja meidän elämän kulkuummekin ulkopuoliset ottavat kantaa ja yrittävät puuttua kokien sen omaksi oikeudekseen. Näistä kaikista kokemuksista, joita elämämme aikana keräämme, muodostuu meille sisäisiä tulkintoja ja kokemuksia, joista osan koemme meille vasten mieliseksi ja silloin laitamme ne syrjään itseltämme tiedostamattomaan mieleemme. Se jää osaksi varjoamme ollen kuitenkin osa meitä siinä missä tietoinenkin osamme ja kaikki se, minkä haluamme nähdä osaksi itseämme.

Yksilöllinen sekä-että ajattelu

Tiedostamattomassamme on kuitenkin myös koodi siihen, että voimme katsoa asioita toisin. Voimme halutessamme nähdä asiat myös omalla tavallamme. Voimme myös katsoa asiaa hyvinvoinnin näkökulmasta, jolloin tuomme lisää pehmeyttä vallitsevan maailmankatsomuksen lomaan. Voimme halutessamme soveltaa elämäämme muitakin arvoja ja periaatteita kuin vain sitä, minkä kulttuurimme on meihin koodannut. Mutta koska ryhmä ja yhteiskunta ovat laajempia käsitteitä kuin yksilö, joutuu tämä yksilölisyyden huomioiva pehmeämpi lähestymistapa usein väistymään tieltä, mikä johtaa siihen, että se painuu tiedostamattomuuden uumeniin. Aina joskus se kuitenkin nostaa päätään ja antaa kuulua itsestään, koska sillä on suora yhteys tietoisuuteemme, joka aina tietynlaisten kollektiivisten ärsykkeiden ilmaantuessa herää henkiin.

Meillä jokaisella on mahdollisuus kaikissa tilanteissa valita oma suhtautumistapamme. Voimme vaikuttaa ajatteluumme, vaikka ajatukset tulevat ja menevät. Voimme vaikuttaa tunteisiimme ja reaktiivisuuteemme niiden suhteen, vaikkemme voikaan estää itseämme kokemasta tunteita. Voimme vaikuttaa toimintaamme ottamalla vastuun. Voimme valita sanamme, joita käytämme ja lauserakenteet, jotka vaikuttavat viestimme ymmärryksen laatuun. Voimme huolehtia tarpeistamme, minkä kautta huolehdimme hyvinvoinnistamme. Voimme vaikuttaa vuorovaikutustyyliimme sopimalla, neuvottelemalla ja rakentamalla kestävälle pohjalle luottamukseen perustuvia ihmissuhteita.

Emme ole pakotettuja, meillä on valinnan vapaus

Vaikka ympäristömme kollektiivinen paine helposti saakin meidät toimimaan jonkun muun toiveiden ja tarpeiden mukaisesti, vaikkemme sitä aina tiedostakaan ja pidämme sitä omana ideanamme ja hylkäämään omamme, on mahdollisuus kuitenkin aina muistaa, että meillä jokaisella yksilöllä on valinnan mahdollisuus. Voimme monella tavalla ottaa vastuun omista valinnoistamme ja vaikuttaa elämämme laatuun, hyvinvointiin ja tyytyväisyyteen syyttämättä ketään muita tai valittamatta siitä, ettei meillä olisi vaikuttamisen mahdollisuutta.

Sanotaan, että pennissä on miljoonan alku. Ihan samalla tavalla myös yksilön omasta valinnasta lähtevät isotkin muutokset, jotka johtavat yhteiskuntiakin mullistaviin muutoksiin silloin, kun tarpeeksi moni muu tekee saman valinnan.

Puhun tässä nyt ilmiöstä, jonka mukaan tämän hetkinen tuomitseva ja arvottava maskuliininen, länsimainen ajatusmalli ja maailmankatsomus, jonka kanssa elämme kaipaa tuekseen pehmeyttä, ihmisyyttä arvostavaa ja yksilöllisyyttä kunnioittavaa feminiinisempää suhtautumistapaa voidakseen toimia onnistuneesti. Tämä asia ajaa ihmistä kohti kokonaisuuden kokemusta tuupaten ihmisen tietoisuuteen jatkuvasti tiedostamattomasta sellaista tietoa, joka ihmisen olisi hyvä integroida osaksi minäkäsitystään voidakseen kokea tyytyväisyyttä, hyvinvointia ja eheytymistä. Siitäkin huolimatta ihmisellä on taipumus sivuuttaa tämä informaatio outona, sopimattomana, kiellettynä tai muuten vaan huonona vaihtoehtona, ellemme ole tottuneet tarkastelemaan juuri näitä “virhevaihtoehtoja” tarkemmin, joita mielemme meille välillä esittelee, kuten Carl Jung aikanaan teki avaten samalla ihmisyyden ymmärryksen suurimman aarrearkun oven.

Emme siis ole ehdollistettuja joko omaan tai muiden ajattelumalliin vaan voimme yhdistää nämä kaksi vuorovaikutteisin keinoin sopimalla, neuvottelemalla, kuuntelemalla muita ja ottamalla vastuun emme pelkästään itsestämme vaan samaan aikaan myös yhteisömme hyvinvoinnista. Tällöin emme loukkaa ketään, emmekä toimi heitä kohtaan väärin.

“Isotkin muutokset lähtevät pienen ihmisen omasta valinnasta toimia toisin. Tällöin on kyse tietoisesta valinnasta, jossa sekä oma että muiden näkökulma tulee huomioiduksi siten, että kaikkien osapuolten tarpeet voivat tyydyttyä.”

p.s Halutessasi tukea oman yksilölisen valintasi etsintään, matkalle kohti sitä mitä oikeasti haluat ja mitä olet, voi matkasi käynnistyä tästä.

IMG_4137

Olen Kirsi Mäkinen, Tyytyväisyyden haaste valmennusten kehittäjä. Autan esimiehiä, tiimejä ja työyhteisöjä kestävien hyvinvointiratkaisujen löytämiseen työssään yksilöllistä tietoisuutta lisäten ja koko potentiaaliaan hyödyntäen.