Vastuullisen elämän lähtökohdat

Mitä sinulle tulee mieleen sanasta vastuu? Sillä on vähän eri kaiku eri ihmisille.

Olen kuullut ihmisten kertovan siinä olevan kyse vastuullisesta toiminnasta kunnollisina kansalaisina, yrittäjinä, työntekijöinä tai sitten siinä on kyse ympäristön suojelusta ja siitä mitä jokainen meistä voi tehdä kestävän kehityksen eteen omassa arjessaan. Jos kävisimme tätä keskustelua sosiaalisessa mediassa voisi nähdä kärkkäästi eri näkökulmien yhteentörmäykset. Toisaalta, kun puhutaan ihmissuhteista, moni tuntuu liittävän siihen jotain ahdistavaa tai pakonomasta, ikävää ja jotain mitä ei haluaisi kohdata. Kaikki tämä kertoo siitä, että me jokainen tiedostamme vastuun omalla tavallamme ja saatamme jopa tiedostaa oman osuutemme siinä tai millä tavoin siitä luistamme, mutta tiedostammeko mikä omaa suhtautumistapaamme määrittää?

Yksilön vastuun vaikutus kokonaisuuteen

Olen havainnut, että vastuu-näkemyksissä ei ole kyseessä vain yksittäinen mielipide vaan näkökulmissa on usein selvä asenne ja vakaumus takana, jonka juuret ovat jossain paljon syvemmällä itsessä. Useimmat haluavat nähdä itsensä vastuullisina toimijoina omassa kontekstissaan. Enkä väitä, ettei näin olisi, mutta samalla tulee esiin dualistisuus kaikista erilaisista näkökulmista huolimatta. Tämä kahtiajakautuminen on myös asia, mistä saatamme ärsyyntyä siinä määrin, että yritämme tietoisesti välttää dualistista näkökulmaa..tai ainakin kuvittelemme tekevämme niin. Sekin on vastuullisuutta, että tiedostaa oman vastuuttomuutensa tai haasteensa siinä. Tietoisuus ei ole pahasta vastuulle vaan tiedostamattomuus.

Vastuu ja sen dualistisuus

Minusta dualistisuudessa ei ole pahaa se, että se ON tai että huomaamme sen olevan. Pahempaa minusta on se, jos emme halua nähdä sen juuria ja siitä syystä myös välttelemme omaa vastuutamme ihmisinä suhteessa kaikkeen mitä kohtaamme. Saatamme kääntää kelkkamme täysin toiseen suuntaan havaitessamme jotakin mistä emme pidä. Sekin on vastuunpakoilua, koska parempi näkökulma ei tee huonompaa näkymättömäksi. Sen sijaan se tekee meistä itsestämme entistä vastuuttomampia sille mikä on totta tässä ja nyt.

Kuvittele esimerkiksi, jos joku antaa sinulle palautetta tai kuulet kriittisiä mielipiteitä, joiden kanssa olet eri mieltä. Saatat kokea halua reagoida asiaan tyrmäämällä tai kääntämällä asian sanojaansa vastaan, mutta kuka silloin oli vastuullinen ja kuka vastuuton? Tai onko tällaista määritelmää edes tarpeen tehdä? Olipa tarpeen tai ei, sellainen helposti syntyy ainakin omissa ajatuksissa, jos olet tarkkana.

Oman vastuun omistaminen

Sanan vastuu taustalle piiloutuu paljon sellaista mikä on meille joko tuttua tai tuntematonta yksilöstä riippuen. Siksi vastuu-asian ja erityisesti oman vastuullisuuden näkökulman pohtiminen syvällisesti on merkityksellistä halutessamme olla oikeasti niin vastuullisia kuin osaamme. Edellisen kappaleen esimerkissä saattaa olla kyse myös molempien vastuullisuudesta tai vastuuttomuudesta, tulkinta riippuu tilanteen yksityiskohdista ja mitä tapahtui sekä tietysti tulkitsijasta. Koska vaihtoehtoja on runsaasti, onkin tärkeää ymmärtää mitä oma vastuu tilanteessa tarkoittaa ja silloin pystyy antamaan oikean merkityksen myös muiden sanoille ja näkemyksille sekä hyväksymään ne yhtä arvokkaina riippumatta siitä, miten tietoinen toinen osapuoli on omasta vastuustaan sanojana. Oleellista ei ole se, miltä asiat näyttävät muiden silmissä vaan miten ne oikeasti ovat ja olemmeko niistä tietoisia. Vastuu on siis sekä vallan käyttämistä että siitä luopumista ja tarvitsemme viisautta tiedostamaan mikä on mitä. Siihen sisältyy myös varjo, joka paljastaa sen mitä emme tilanteessa huomanneet tai jätimme tietoisesti sivuun. Kaikesta tästä meidän on myös tärkeää ottaa oma vastuumme.

Ihmismieli on jakautunut kahtia, tietoiseen ja tiedostamattomaan, mikä myös johtaa jatkuviin dualistisiin näkemyksiin elämässä tilanteesta riippumatta. Kaikilla on ne molemmat puolet. Oma vastuumme kohdistuu ennen kaikkea siihen, että pyrimme tiedostamamaan sitä mikä käsittelyymme varjosta nousee ja liittämään sen osaksi itseämme, jotta voimme vähentää varjon negatiivisia, tiedostamattomia vaikutuksia elämässämme ja näemme itsemme kokonaisempina. Olemme osa valoa ja varjoa, vastuuta tai vastuuttomuutta ja joskus kaikkea yhtä aikaa.

Yksilön vastuu ja kasvu ovat hyvinvoinnin, ihmissuhteiden, tyytyväisen elämän, työn tai työelämän keskeisiä asioita, joista vielä kovin harva on tosissaan tietoinen. Kasvuohjelma vastuulliseen ihmisyyteen on yksinkertaisuudessaan luotu helpottamaan elämää kahden erilaisen maailmamme ristipaineessa ja antamaan työkaluja toimia vastuullisesti suhteessa itseen ja muihin tilanteesta riippumatta. Tutustu teemaan 7.8.2018 klo 17-20 avoimessa valmennuksessa.

Olen Kirsi Mäkinen on Tyytyväisyyden haaste -valmennuskonseptin kehittäjä, Jungian Life Coach sekä transformatiivisen kasvun valmentaja. Autan yksilöitä, ryhmiä ja työyhteisöjä löytämään uudelleen suunnan ja yhteyden itseensä, jotta he voivat kasvaa ja toteuttaa itseään uudella tavalla.